Siirry eteenpäin päästäksesi ehdotettuihin tuloksiin

    Supermajoittaja valokeilassa: kohteen täyttäminen elämällä menetyksen jälkeen

    Leski kertoo, kuinka vieraanvaraiset kansainväliset vieraat auttoivat häntä toipumaan.
    Kirjoittanut Airbnb 8. helmik. 2019
    Lukemiseen kuluu 3 min
    Päivitetty 21. huhtik. 2021

    Supermajoittaja Marianne huomasi yhtäkkiä olevansa yksin talossa, jonka hän ja hänen edesmennyt aviomiehensä remontoivat yhdessä. Piristyäkseen hän perusti oman yrityksensä ja avasi Kalifornian-kotinsa eri puolilta maailmaa tuleville vieraille. Hän kertoo omin sanoin, miten majoittaminen antoi hänen elämälleen uuden merkityksen ja mitä tarkoittaa olla naisyrittäjä:

    Minulle oli hyväksi, että ympärilläni oli elämää ja talossani ihmisiä.

    Menetettyäni Miken tunsin valtavaa menetyksen ja tyhjyyden tunnetta. Hän meni toukokuussa 2017 leikkaukseen, jonka piti olla normaali toimenpide, mutta leikkauksen aikana ilmeni komplikaatioita, eikä hän selvinnyt. Neljä päivää ennen tätä olimme juuri juhlineet 26:ta vuotta yhdessä.

    Tyttäreni oli muuttanut takaisin kotiin luokseni. Lähes vuotta myöhemmin hän muutti pois, ja yhtäkkiä huomasin olevani yksin talossa.

    En muista mitään erityistä tapausta tai syytä, miksi ryhdyin majoittajaksi. Huomasin vain ajattelevani asiaa. Syyskuussa 2017 matkustin tapaamaan ystäviäni Oregonissa ja majoituin siellä Airbnb:n kautta. Majoittaja oli todella miellyttävä, ja kerroin hänelle, mitä minulle oli tapahtunut. Aloin tajuta, että minäkin voisin ryhtyä majoittajaksi.

    Mieheni kuoleman jälkeen hänen eläkkeensä loppui, mikä oli suuri tulonmenetys. Työskentelen opettajana, kirjailijana ja maisemoijana. En kokenut, että olisin voinut keskittyä mihinkään

    , ja mielikuvissani Airbnb-majoittaminen oli helppo tapa ansaita rahaa. Se on kuitenkin työtä. Yksinäisenä naisena olin ehdottomasti huolissani turvallisuudesta. Ostin lukot vierashuoneisiin ja omaan huoneeseeni, mutta taisin lukita oveni vain kerran, kun eräs mies kirjautui sisään hyvin myöhään illalla. Ystäväni, joka myös toimii majoittajana, ehdotti, että kirjoittaisin kuvauksen kodistani houkutellakseni haluamanlaisiani ihmisiä, ja tähän mennessä se näyttää toimineen. Ehkä olen naiivi, mutta luotan siihen, että ihmiset ovat enimmäkseen hyviä.

    Majoittamisesta tuli keino, jonka ansiosta en erakoitunut täysin. Siitä tuli syy, miksi minun piti pitää talo puhtaana, ja syy näyttää ulospäin urhealta. Sinun on itse piristettävä itseäsi. Kaikki nämä olivat hyviä asioita.

    Jokainen vieras muistuttaa minua Mikesta. Se on sekä surullista että voimaannuttavaa.

    Mike rakasti talon remontoimista. Hän oli ammatiltaan puuseppä. Kun ostimme talon vuonna 1995, se oli kauheassa kunnossa ja oikea remontoijan unelma, ja Mike teki siitä kauniin kodin meille. Jollakin tapaa hänen henkensä ja energiansa on läsnä talossa, kun ihmiset tulevat sisään, huomaavat puiset yksityiskohdat ja ihastelevat niitä."

    Tunnen suurta ylpeyttä. Tunnen sitä meidän molempien puolesta. On ihanaa, että voin jakaa tämän tunteen.

    Alussa kerroin kaikille vieraille, että olin juuri menettänyt mieheni. Vähitellen se ei enää ollut ensimmäinen asia, josta kerroin.

    Olen ollut tavattoman onnekas vieraideni kanssa. Koska asun Santa Monicassa, vieraani halusivat rannalle, laitureille ja Venice Beachiin, joten en juurikaan nähnyt heitä. Tarvitsin vieläkin paljon tilaa ja hiljaisuutta, joten tämä sopi minulle hyvin.

    Joskus juttelimme kahvikupin äärellä tai istuimme verannalla nauttien lasillisen viiniä merituulen puhaltaessa. Jotkut vieraista olivat ihania ihmisiä, joiden kanssa oli mukava jutella. Se muistutti, että elämä jatkuu, niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin.

    Majoittamisesta tuli keino, jonka ansiosta en erakoitunut täysin.
    Marianne,
    Santa Monica, Kalifornia

    Eräs vierastani oli nuori nainen. En ollut maininnut Miken kuolemasta, mutta ehkä hän huomasi valokuvat, joita pidän esillä. Hän kertoi menettäneensä poikaystävänsä muutamia kuukausia aiemmin onnettomuudessa. Joten yhtäkkiä olinkin uskomattomasta tilanteessa, jossa pystyin tarjoamaan taloni lisäksi myös kuuntelevan korvan, niin että hän pystyi puhumaan menetyksestään ihmiselle, joka ymmärsi. Minulle hän oli joku, jonka kanssa pystyin puhumaan Mikesta. Meillä oli paljon yhteistä ja tulimme hyvin toimeen. Olemme myöhemmin lähetelleet toisillemme tekstiviestejä. Hän saattaa palata tänne tai sitten ei, mutta hetken verran kosketimme toistemme elämiä.

    Majoittajina jaamme tilan vieraiden kanssa, mutta joskus jaamme paljon enemmänkin.

    Avatessani kotini pystyin antamaan jotain, vaikka olin hyvin uupunut.

    Nyt minulla on oma yritys. Oman itsensä pomona oleminen ja oman elämänsä hallitseminen sopii minulle. Tunnen, että minulla on oikeasti valtaa, kun pyöritän omaa yritystäni.

    Tämä saattaa kuulostaa monien mielestä hölynpölyltä, mutta minusta vieraiden toivottaminen tervetulleeksi on jotenkin pyhä asia. Majoittajina toimimme oppaina väsyneille matkailijoille. Ja kun olemme väsyneitä, murtuneita ja yksinäisiä, tämä vuorovaikutus ja yhteys antavat hiukan lohtua.

    Valokuvat: Marianne

    Airbnb
    8. helmik. 2019
    Oliko tämä hyödyllistä?